TimoKalema Hitaammin mutta paremmin

Koulutuspolitiikka – Panostuksia oikeisiin asioihin

Koulutuspolitiikka on laaja alue varhaiskasvatuksesta yliopisto-opetukseen ja tutkijakoulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti vuodelle 2018 on noin 6500 milj. €, joka on noin 12 % valtion koko budjetista. Tästä varhaiskasvatus ja yleissivistävä koulutus saa 940 milj. €, ammatillinen koulutus 800 milj. €, yliopistot 1800 milj. € ja ammattikorkeakoulut 830 milj.€. Lisäksi koulutukseen voidaan laskea opintotuki 590 milj. €.

Koulutuspoliittisessa keskustelussa yleisimmin hoetaan nyt sitä, että ’miksi te leikkasitte koulutuksen rahoitusta’ menemättä sen enempää yksityiskohtiin. Kaikki suuret puolueet ovat hallituksessa ollessaan leikanneet koulutuksen rahoitusta ja samat puolueet ovat oppositiossa ollessaan vaikeroineet hallituspuolueille, että miksi te leikkasitte koulutuksen rahoitusta. Koulutuksen sisällöstä ja tehokkuudesta puhutaan hyvin vähän ja siitä mihin koulutuksessa tulisi ensisijaisesti panostaa.

Koulutusjärjestelmän tavoitteena nähdään nyt pitkälti tutkintojen nopea tuottaminen. Osaamisen lisääntymisestä ei puhuta paljoa. Harvalla alalla seurataan osaamisen kumulatiivista kasvua tai asetetaan minimivaatimuksia osaamiselle. Yleensä riittää, että tutkinto tulee suoritetuksi kurssi kerrallaan joko tenttimällä, harjoitustöillä tai muuten. Lääketiede on onneksi yksi näistä harvoista poikkeuksista. Harvapa haluaisi osaamattoman lääkärin potilaaksi, vaikka hänellä olisikin lääkärin tutkintotodistus.

Tutkintojen nopea suorittaminen voisi olla perusteltua, jos meillä olisi kova työvoimapula. Kuitenkin työpaikkoja, joissa vaaditaan yliopisto- tai korkeakoulututkintoa, hakee monesti kymmeniä tai satoja työhakijoita. Aika harvoilla terveydenhoidon, sosiaalialan ja tekniikan aloilla on varsinainen työvoimapula. Näennäinen työvoimapula johtuu monesti siitä, että markkinatalous ei toimi kunnolla ja työntekijöille ei haluta maksaa markkinahintaista palkkaa.

Koulutus on selvästi erilainen julkinen palvelu kuin esimerkiksi sairaanhoito. Potilaana voi heittäytyä lääkäreiden ja hoitajien huomaan, mutta opiskelussa on oppimistulosten kannalta ratkaisevaa mitä opiskelija itse tekee. Tulosten saaminen vaatii opiskelijoiden omaa työtä ja sitä, että oppilaitokset asettavat oppimistavoitteet riittävän korkealle. Siksi opiskelijoiden motivointi hyvällä ja haastavavalla opetuksella on tärkeää. Jotain hyvin kummaa on siinä, että Virossa pojat pärjäävät koulussa hyvin ja Suomessa huonosti. Kyse ei ole varmaankaan siitä, että virolaiset pojat olisivat lahjakkaampia kuin suomalaiset, vaan siitä, että Viron kouluissa opetus on motivoivampaa ja ehkä myös parempaa.

Opiskelijoiden tulisi myös uskaltaa vaatia itselleen kunnollista opetusta, vaikka se on ilmaista. Julkisissa palveluissakaan ilmainen ei saa olla  huonoa. USA:ssa, missä opiskelijat pääosin maksavat itse opetuksensa, ei huonoa opetusta hyväksytä. Huono opetus on vanha totuus, jonka mm. Adam Smith kirjassaan Kansojen varallisuus tuo esille jo 1700-luvun lopulla. Smithin mukaan ongelma on se, että opettajan palkka on riippumaton opetusmenestyksestä ja siten suuri osa Oxfordin yliopiston professoreista ei edes teeskentele opettavansa mitään. Tämä on nyt tietysti asian ääripää, mutta kuvaa kuitenkin ilmiötä.

Koulutuksen alkuperäinen tavoite on ollut antaa opiskelijoille sellaisia tietoja ja valmiuksia, minkä saaminen ilman koulutusta olisi vaikeaa ja hidasta. Nyt tästä ollaan osaksi lipsumassa mm. oppilaitosten tulosrahoitusperusteiden vuoksi. Oppilaitokset saavat huomattavan osan rahoituksesta opiskeluaikojen nopeudesta, opintopisteistä ja tutkinnoista. Tämä ei kannusta oppilaitoksia järjestämään vaativien oppiaineiden kunnollista opetusta, koska tällaisesta ei synny paljoa tutkintoja eikä opintopisteitä, elikä oppilaitoksille rahoitusta.

Yhtenä esimerkkinä opetuksen huononemisesta on koneenrakennuksen lujuusopin opetuksen vähentäminen teknillisissä yliopistoissa niin paljon, että alan teollisuus ei saa Suomesta osaajia. Yritykset joutuvat värväämään osaajia ulkomailta. Alue vaatii hyvät tiedot mm. analyyttisestä ja sovelletusta matematiikasta, statiikasta, dynamiikasta, värähtelyistä, lämpöjännityksistä, murtumismekanismeista ja kulumisesta. Näitä on melkein mahdotonta opettaa kahden vuoden DI-vaiheessa, jos kandivaiheessa on ollut vain pari lujuusopin ja mekaniikan kurssia. Opiskelijoita ei näihin aineisiin ole paljoa tulossa, koska on valittavissa paljon helpompia opintopolkuja. Kuitenkin tämän alan osaajia tarvitaan.

Edellä mainittu koskee myös rakennustekniikan lujuusopin (rakenteiden mekaniikan) opetusta ja opiskelua. Eräs rakennusalan vaikuttaja kuvasi tilannetta Rakennuslehdessä sanomalla, että ’olemme kuin rikas arabivaltio, joka ostaa osaamisen muualta, mutta johon meillä ei ole oikeasti rahaa’.

Yliopisto-opettajilla, jotka tekevät tutkimusta ja hankivat siihen rahoitusta, on kädet täynnä töitä. Tilanne ei todellakaan ole A. Stubbin kuvaama, jossa yliopisto-opettajien työn parhaat puolet ovat kesä-, heinä- ja elokuu. Ja miksei samantien joulukuukin. Opetukseen panostaminen ei ole yliopistoissa kuitenkaan kovin houkuttelevaa siksi, että opetustehtävien täytössä tutkimusansiot ovat ratkaisevia. Opetusansioilla on vain marginaalinen merkitys. Pitkään on mietitty myös opetuspainotteista yliopistouraa, mutta toistaiseksi tutkimusansiot ovat uran kehityksen kannalta ratkaisevat. Vaikka tutkimus lisää yliopisto-opettajien työtä paljon, se tekee myös työn mielekkääksi. Pelkkä opetustehtävä ei varmasti motivoi ainakaan kaikkia aktiivisia yliopisto-opettajia. Professorit Bengt Holmström ja Sixten Korkman sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä esittivät kirjoituksessaan Kolme pointtia talouspolitiikkaan Talouselämä-lehdessä, että Suomessa on riittämätön osaamistaso ja innovaatiokyky ja tätä varten tulisi

     1. keskittää yliopistojen tutkimus muutamaan tutkimukseen keskittyneeseen yliopistoon. Koulutukseen    keskittyviä yliopistoja voisi olla enemmän.

     2. kohentaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa

     3. kehittää koulutusjärjestelmän rakententeita, toimintatapoja ja rahoitusta

Tästä konkreettisesta esityksestä ei ole näkynyt paljoa julkista keskustelua. Jos meille tulisi pääasiallisia koulutusyliopistoja, se antaisi opettajille enemmän aikaa panostaa opetukseen. Toisaalta tutkimus on olennainen yliopisto-opettajien motivointitekijä ja liittyy olennaisesti myös tutkijakoulutukseen. Jos opetusyliopistoissa ei olisi tutkimusta, ne tuskin voisivat antaa tohtorikoulutustakaan. 

Toinen pointti on aivan keskeinen; on kohennettava nimenomaan osaamistaso, ei pelkästään suorittaa tutkintoja. Koulutusrahoituksen lisäämisen lisäksi myös rakenteita pystytään varmasti parantamaan. Holmströmin, Korkmanin ja Vihriälän kolmessa pointissa on tavoitteita, joista kannattaisi keskustella enemmän eikä pelkästään siitä, kuka on kulloinkin leikannut koulutuksen rahoitusta ja kuka lupaa lisää rahoitusta. Keskeinen asia on varmasti 2. pointti, suomalaisten koulutus- ja osaamistason kohentaminen. 1. ja 3. pointti ovat mahdollisia keinoja siihen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hieno kirjoitus Timo Kalema! Parempi koulutus ja osaaminen on hyvä lääke, mutta se ei aina ole ratkaisu kaikkeen.

Kysyn, mitä mieltä, Timo, olisit tästä ehdotuksesta Suomen hyvinvointivaltion pelastamiseksi ikääntyvässä Suomessa?

Tehdään perustulon tapaan kokeilu muutamalla tuhannella pitkäaikaistyöttömällä "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -kansalaisaloitteen mukaisen mallin vaikutuksista työttömien aktiivisuuteen. Linkki alla aloitteeseen:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

"Aidosti palkitsevalla aktiivimallilla" saadaan konkretiaa ja jatkoa tänään eduskuntaan luovutettavalle yli 140 000 allekirjoitusta keränneelle aloitteelle, joka pyrki vain aktiivimallin kumoamiseen.

Pistetäänkö yhdessä uusi nimienkeräyskampanja käyntiin? Allekirjoita aloite ja pyydä kaveriasi tekemään samoin.

Nyt allekirjoituksia on kasassa jo lähes 3100. Lämmin kiitos kaikille allekirjoittajille! :)

Toimituksen poiminnat